Voittoputki kasvoi kolmeen!

19.11.2016

Kuten 2-0-osuman taituroineen Joni Jokilan ilmeestä voi olla aistittavissa, maistuu voittaminen aina monin verroin tappiota paremmalta.
Kuten 2-0-osuman taituroineen Joni Jokilan ilmeestä voi olla aistittavissa, maistuu voittaminen aina monin verroin tappiota paremmalta.

Titaaneilla kulkee tällä hetkellä tuloksellisesti oikein mainiosti. Tästä osoituksena punanutut nappasivat lauantai-illan kotiottelussaan jo kolmannen perättäisen voittonsa Suomi-sarjan runkosarjassa, kaatamalla Ilona Areenalla vierailleen jyväskyläläisen D-Kiekon lopulta maalein 5-3 (3-0, 1-2, 1-1).

Titaanit – D-Kiekko 5-3 (3-0, 1-2, 1-1)

07:30 1-0 Tino Hovi (Joni Jokila, Tomi Salovaara)
17:53 2-0 Joni Jokila (Tomi Salovaara, Kalle Kolehmainen)
19:05 3-0 Aapo Lampinen (Jesse Hurme)
22:41 4-0 Jesse Hurme (Juho Luukkonen, Santeri Kunttu) VoM

34:05 4-1 Joni Kumpulainen (Antti Karjalainen, Mikko Sairanen)
37:11 4-2 Mikko Sairanen (Juho Nyman, Patrik Forsberg)
52:46 5-2 Santeri Kunttu (Juho Luukkonen, Jesse Hurme)
57:57 5-3 Riho Embrich (Patrik Forsberg, Atte Antinaho) TV IM

Maalivahdit:

Titaanit – Joel Luhtanen 9+19+17= 45 torjuntaa
D-Kiekko – Tuomas Hautakangas 9+9+15= 33 torjuntaa (poissa 57:27-57:57 & 58:11-60:00)

Jäähyt:

Titaanit 3 x 2min= 6min
D-Kiekko 5 x 2min= 10min

Titaanien meno jääkiekkoilun Suomi-sarjassa näkyy paranevan, mitä lähemmäs joulua mennään.

Alkukierroksilla vielä uuden sarjatason ”kirkkaita valoja” tiukoissa paikoissa liiaksi tuijotelleet punanutut ovat pikkuhiljaa löytäneet pelaamiseensa tarvittavaa jytyä, jonka myötä tärkeitä kolmen pisteen potteja on alkanut putkahdella kotkalaisjoukkueen tilille kuin konsanaan sieniä sateella.

Viimeisin täysi pistepotti tärähti Titaanien nimiin lauantai-iltana mitellyssä kotitaistossa, jonka toisena osapuolena esiintyi Kotkassa viimeksi keväällä 2012 vieraillut D-Kiekko.

Jyväskyläläiset saapuivat Ilona Areenalle hiuksenhieno ennakkosuosikin viitta harteillaan, sillä olivat vieraat sarjataulukossa muutaman sijan ja yhden pisteen edellä isäntiään.

Punanutut olivat kuitenkin päättäneet yllättää D-Kiekon tylysti housut kintuissa heti avauserässä ja tässä kotkalaiset myös brutaalilla tavalla onnistuivat.

Titaanit tuli kaukaloon täynnä taistelutahtoa sekä näyttämisen halua ja kun vielä kiekkokin pomppi sopivasti, joutuivat vieraat sellaiseen linkoon, josta ei välillä näyttänyt olevan pois pääsyä oikein millään keinolla.

Vahvasti päälle puskenut kotijoukkue siirtyi ottelua seuraamassa olleen 370-päisen kotiyleisön riemuksi 1-0-johtoon reilun seitsemän minuutin pelin jälkeen, kun punanuttujen nelosketju järjestämä pyöritys poiki tekopaikan Tino Hoville, jonka terävä rannekuti yllätti D-Kiekon maalia vartioineen Tuomas Hautakankaan.

Avausosumasta selvästi lisää virtaa saaneet kotkalaiset olivat vähällä tehdä heti perään toisenkin maalin, mutta tällä kertaa Hautakangas venytti varusteensa juuri ja juuri kiekon tielle, pitäen jyväskyläläiset näennäisesti pelitapahtumissa mukana.

Kovaa pelitempoa ylläpitänyt ja vahvasti töitä paiskinut titaanimiehistö sai ensimmäisen erän lopulla vihdoin palkintonsa ja vieläpä korkojen kera.

Asialla oli jälleen maalinteon aloittanut punanuttujen nelosvitja, jonka keskusmies Tomi Salovaara pelasi näppärällä siirrolla Joni Jokilan läpiajoon.

Tilanteen loppuun asti taistellut Jokila sai hieman huonostakin asennosta harhautettu D-veskari Hautakankaan haarat auki, jonka jälkeen titaanihyökkääjä napautti kumimuikun voimalla nuottaan.

Jokilan tuuletutuksesta sekä eritoten ilmeestä näki välittömästi, kuinka hyvälle onnistuminen raskaan työn raatajalle oikein maistui ja samaan iloon yhtyi myös raikuvasti maalintekijää onnitellut Titaanien vaihtoaitio.

– Jos jollekin niitä onnistumisia suo, niin nimenomaan meidän pyyteetöntä työtä illasta ja ottelusta toiseen tekevälle nelosvitjallemme, myhäili Titaanien päävalmentaja Mika Piispanen tyytyväisenä ”telaketjunsa” tekemistä maaleista.

Kenttäkuulutus oli hädin tuskin ehtinyt kertoa 2-0-osuman syntymisestä, kunnes taas heilui verkko vieraiden päädyssä.

Nyt läpiajosta pääsi nautiskelemaan D-Kiekon viisikon selustaan pyrähtänyt Aapo Lampinen, joka porhalsi kepeällä jalalla Jesse Hurmeen lättysyötön myötä karkumatkalle.

Lampinen malttoi mano-y-mano -tilanteessa mielensä, odotti kokeneen sotaratsun viekkaudella D-vahti Hautakankaan tekevän aloitteen, jonka jälkeen mies veivasi limpun näyttävästi rystyltä uuniin.

Titaanit oli näin onnistunut hankkiutumaan kolmen maalin karkumatkalle vain hetkeä ennen avauserän päättymistä.

Kun vielä Lampisen osuman tarjoillut Hurme junttasi heti toisen erän alkajaisiksi lukemat jo 4-0:aan, alkoi moni Ilona Areenalla peliä todistamassa ollut uskoa, että punanuttujen vieraille jakamien ”lyöntien” jälkeen seuraavaksi lyövätkin sitten tuomiopäivän kirkonkellot.

Harmi vain, että myös Titaanit taisi tuudittautua tähän olettamukseen, sillä kotkalaiset käytännössä lopettivat neljännen täysosuman jälkeen lähes kaiken työnteon ja muutenkin nöyrän pelaamisensa.

Hetken aikaa näyttikin siltä, että D-Kiekko alistuu kohtaloonsa ja isännät saavat hyökätä jatkuvalla syötöllä milloin kenenkin pelaajan voimasta suoraan parhaille maalintekosektoreille, sillä sen verran hurlumheiksi etenkin punanuttujen pelaaminen meni.

Vieraat jaksoivat kuitenkin tukalasta tilanteesta huolimatta jatkaa omaa peliään ja kun Hautakangas pisti kerta toisensa jälkeen ovet veräjänsä suulla kiinni, alkoi usko paremmasta huomisesta vallata jyväskyläläispelaajien mieliä.

Titaanit sitä vastoin jatkoi kuritonta menoaan ja kun puolustaminenkaan ei oikein tuntunut enää maistuvan, onnistui D-Kiekko tekemään puolihuolimattoman näköisestä tilanteesta todella arvokkaan kavennusmaalin.

Joni Kumpulaisen titaanimaalin edestä sisään ohjaama 4-1-kavennus korpesi erityisesti kotkalaishäkkäri Joel Luhtasta, joka oli siihen mennessä ehtinyt poimia kaikki kohti tulleet kiekot ja varmasti jo hetkellisesti uskonut nollapelinkin olevan mahdollista saavuttaa.

– Kaveri teki kavennuksen ja sai momentumin haltuunsa, jonka jälkeen edessä olikin sitten täysin uusi peli, totesi Piispanen ykskantaan.

Luhtasen torjuntavire pelasti punanutut

Kumpulaisen esimerkin siivittämänä D-Kiekko onnistui siirtämään pelin painopisteen täydellisesti Titaanien päätyyn ja kun myyrä alkoi sopivasti kurkkia punanuttujen punteista, kaatoi lisää kylmää vettä isäntien niskaan p-pisteen kaarelta tarkasti maalin takakulmaan kiekon ampunut Mikko Sairanen.

Nopeaan tahtiin tulleet takaiskut saivat titaanimiehistön aivan pois tolaltaan ja vain summerin vapauttava ääni pelasti Titaanit pahemmalta nöyryytykseltä, sillä niin sekaisin kotijoukkue jyväskyläläisten pyörityksessä oli.

Toisella erätauolla titaanivalmennus ja joukkueen kokeneemmat pelaajat yrittivät parhaansa mukaan rauhoitella omiaan sekä vannottaa, ettei tässä ole yhtikäs mitään hätää, sillä johto on edelleen kahden maalin mittainen.

Nämä lempeät neuvot olivat mitä ilmeisimmin kaikuneet kuuroille korville, sillä D-Kiekko otti jälleen pelin lähes täydellisesti haltuunsa, eikä Titaaneilla ollut muita keinoja päästä pois omalta alueelta kuin summittaiset ropelipurut, joista suurin osa lipui kaiken lisäksi vielä pitkiksi kiekoiksi.

Punanuttujen taistellessa ”hengestään” kaukalossa, nousi joukkueen tueksi ja turvaksi ehkäpä se odotetuin kaveri, kun titaanivahti Joel Luhtanen alkoi pitää omaa torjuntaklinikkaansa kotkalaisten maalilla.

Luhtanen poimi tämän tästä tililleen toinen toistaan näyttävämpiä torjuntoja, joiden vaikutus alkoi myös hiljalleen näkyä Titaanien pelaamisessa itsevarmuuden hienoisena palaamisena otteisiin.

Tähän kun lisättiin kaikeksi kukkuraksi se, että kotijoukkueen ykkösketju kävi värkkäämässä voitetun hyökkäyspään aloituksen jälkimainingeissa Santeri Kuntun toimesta jokseenkin helpottavan 5-2-maalin, pystyivät punanutut hengittämään taas selvästi vapautuneemmin.

D-Kiekko ei todella masentavasta takaiskusta huolimatta suostunut vieläkään luovuttamaan ja niin vain vieraat tulivat ajassa 57:57 vielä kerran kahden maalin päähän, Riho Embrichin sudittua viivakudin karat ohi voimattoman Luhtasen.

Tähän jyväskyläläisten ilonaiheet Kotkan lauantai-illassa lopulta kuitenkin jäivät ja Titaanien puolustaessa jäljelle jääneet minuutit pois pelikellosta, pääsivät punanutut tulettamaan antaumuksella kolmatta perättäistä voittoaan Suomi-sarjan runkosarjassa.

Kolmannen täyden pistepotin myötä Titaanit paranteli mukavahkosti asemiaan myös sarjataulukossa, nousemalla kaksi sijaa ylöspäin 11. tilalle. Sen myötä karsintaviivaan on tällä haavaa matkaa kaksi pistettä, kun taas pudotuspeleihin oikeuttavaan sijoitukseen päästäkseen, pitää kyseinen pistemäärä pitää tuplata.

Titaanien päävalmentaja Mika Piispanen oli taas kerran tyytyväinen ottelun lopputulemaan, vaikkeivät kotkalaiset ehjään 60 minuutin suoritukseen kyenneetkään.

– Pisteet lämmittävät aina mieltä, vaikkeivät ne niin kauniilla esityksellä tulleetkaan, tokaisi Piispanen.

Piispanen näki punanuttujen hyvän alun ja sen mukanaan tuomien onnistumisten nostaneen pelaajiensa itseluottamuksen hieman liian korkealle, joka meinasikin sitten kostautua varsin karulla tavalla.

– Saimme lentävän lähdön otteluun ja esitimme muutenkin avauserässä tiivistä viisikkopeliä molempiin suuntiin, ”Pise” sanaili.

– Tätä mukavuutta kesti aika tarkkaan pelin puoleenväliin saakka, jonka jälkeen taisi se kuuluisa hyvänolontunne hiipiä puseroon neljän maalin johtoasemassa.

D-Kiekon tekemien kavennusmaalien myötä Titaanien usko omaan tekemiseen järkkyi pahemman kerran ja suoranainen epäonnistumisen pelko valtasi hetkellisesti koko punanuttulauman, jonka ansiosta kotijoukkueen pelaaminen meni aivan sekaisin.

– Siinä taisi pieni epävarmuus iskeä itse kuhunkin – se näkyy juuri tuollaisena roiskimisena ja hätäilynä, jota toisen erän lopussa sekä ajoittain kolmannessakin harrastimme.

Titaanien onneksi yksi mies oli kuitenkin eri mieltä siitä, kääntyykö kelkka vielä D-Kiekon toivomaan suuntaan – kyseessä oli tukun loistotorjuntoja ottanut ja peräti 45 kertaa illan aikana pelivälineen tielle ehtinyt Joel Luhtanen.

– Luhtanen oli jälleen maalilla todella hyvä – hän piti meitä pystyssä ottelun ratkaisuhetkillä, suitsutti Piispanen maalivahtiaan.

Vaikkei punanuttujen paketti säilynytkään halutussa kuosissa täyttä tuntia, näki titaanipiiskuri siitä huolimatta paljon hyvää taiston jälkimmäisen puoliskon tapahtumissa.

– Joukkue kasvaa kokoajan paremmin Suomi-sarjatason vaatimuksiin sisälle ja tämä oli meille oikein hyvä oppitunti johtoasemassa pelaamisesta, selvensi Piispanen omaa näkökantaansa.

Se on kuitenkin varma asia, että samanlaisella peliesityksellä, kuin mitä tänään kamppailun puolivälin krouvin jälkeen Titaanien taholta nähtiin, tulee seuraavassa koitoksessa erittäin nopeasti todella kova nuha.

Punanutuilla on edessään nimittäin kauden kolmas Kaakkois-Suomen herruustaisto, jossa vastaan asettuu sarjajohtaja Imatran Ketterä kotiyleisönsä tukemana.

Ei siis mikään maailman helpoin saati mukavin paikka lähteä tavoittelemaan voittoputkelle jatkoa, vai kuinka?

– Pääsemme lähtemään Imatralle kolmen perättäisen voiton myötä aika paineettomassa tilassa, tuumi kotkalaiskäskyttäjä Piispanen.

– Näimme jo edellisessä kohtaamisessamme, että pystymme kyllä haastamaan Ketterän ihan tasapäiseen taistoon voitosta, mutta meidän täytyy pelata sarjan taitavinta joukkuetta vastaan todella nöyrästi koko ottelun ajan, eikä vain puolia siitä.

Ottelun kuvakavalkadi on katsottavissa Pekka Vainion kuvat-sivustolta.

Ottelun maalikooste on katsottavissa Titaanien Youtube-kanavalta.

Ottelun nälkäisin titaanipelaaja: # 25 Juho Luukkonen.

Titaanien taistelu Suomi-sarjan runkosarjassa jatkuu ensi viikon keskiviikkona (23.11.), kun punanutut matkustavat Imatralle, jossa majaansa pitävä Ketterä isännöi Spa Areenalla kello 18:30 alkavaa Kaakkois-Suomen herruuskoitosta.

Mikäli et lähde kannustamaan Titaaneita vierasvoittoon, voit seurata ottelun tapahtumia Suomen Jääkiekkoliiton tulospalvelusivuston kautta.