Kiekkoja torjuva trukkikuski

19.12.2021

Trukkia päivisin työkseen ajavan konkarivahti Niilo Pussisen silmissä siintää unelma Suomi-sarjan mestaruudesta.
Trukkia päivisin työkseen ajavan konkarivahti Niilo Pussisen silmissä siintää unelma Suomi-sarjan mestaruudesta.

Kuluvalle kaudelle vähän jopa pakon sanelemana joukkuettaan nuorentanut Kotkan Titaanit voi ainakin yhdessä asiassa tukeutua edelleen tuttuun ja turvalliseen pelimieheen. Kyseessä on luonnollisesti maalivahti Niilo Pussinen, jolle käynnissä oleva kiekkosesonki on järjestyksessään jo yhdeksäs punanuttujen edustusmiehistössä.

Haminassa, tuossa Kotkan rakkaassa naapukaupungissa, syntynyt sekä nuoruutensa viettänyt maalivahti Niilo Pussinen on yhtä lyhyttä ajanjaksoa lukuunottamatta kantanut koko tähänastisen kiekkouransa ajan päällään Titaanien sotisopaa, joten miehen otsaan voi siis ihan huoletta lyödä ikititaanin leiman.

– Ala-asteikäisenä pelasin puoli vuotta isäni töiden vuoksi Kiekkoympyröissä, mutta muuten olen pukenut päälleni vain ja ainoastaan Titaanien pelipaidan, 26-vuotias titaanivahti selventää.

Kotkasta ja Haminasta on kuluneiden vuosien aikana ponnistanut moni junioripelaaja kohti kirkkaampia valoja sekä kovempia sarjoja suuntaamalla Kouvolaan, mutta Pussista kyseiset houkutukset eivät pois rakkaasta punanutusta kuitenkaan vieneet.

– Kotkassa puitteet ja valmennus olivat joka vuosi kunnossa, joten junioreissa en edes muualle liiemmin haikaillut. Aikuisiällä Titaanit on aina halunnut minun jatkavan, jonka myötä en ole nähnyt mitään syytä vaihtaa seuraa.

Kuten todettua pelaa Pussinen jo yhdeksättä kauttaan Titaanien edustusjoukkueen riveissä, joista viisi viimeisintä sekä nyt käynnissä olevan sesongin kotkalaiset ovat tahkonneet valtakunnan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Suomi-sarjassa.

Siviilissä avovaimonsa Helin kanssa yhdessä asustelevan ja työelämässä punanuttujen pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Hacklin Bulk Boysin trukkikuskina häärivän Pussisen mukaan pelaaminen näinkin korkealla tasolla paljon aikaa vievää lajia ei ole mitään lasten leikkiä.

– Onhan tämä todella aikaa vievä harrastus, eikä todellakaan mikään helppo nakki soviteltavaksi yhteen työ- ja siviilielämän kanssa, mutta asenne ratkaisee – kun lupaudut johonkin, niin hoidat sen aina kunnialla loppuun asti, ”Pussukka” toteaa.

– Töiltä ja Titaaneilta jäävän vapaa-ajan pyrin yleensä aina pyhittämään rauhoittumiseen, lepäämiseen sekä kotosalla olemiseen avovaimoni kanssa.

Suomi-sarja on myös siitä vaativa sarja pelata jääkiekkoa, ettei siellä pelaajille pahemmin korvausta menetetystä vapaa-ajasta makseta, vaan kulut kuitataan hyvin pitkälti omasta pussista.

Sen seurauksena monen lajin parissa tiiviisti viihtyvän suusta voikin helposti kuulla sananparren ”rakkaudesta lajiin”, joka pätee kuin nyrkki silmään Suomi-sarjasta puhuttaessa.

– Ei täällä hallilla jaksaisi illasta toiseen pyöriä, jollei tästä touhusta oikeasti tykkäisi. Joukkueen pariin on aina mukava tulla ja sekin positiivinen puoli tässä on, että pysyy hyvässä kunnossa, kun harjoittelee ja pelaa säännöllisesti, titaanikollegansa Jakob Brandnerin kanssa pelihommat jokseenkin tasan jakava Pussinen kommentoi.

”Olisihan se aika hienoa Suomi-sarjan mestaruus voittaa”

Titaaneilla on kuluvalla kaudella kasassa jopa poikkeuksellisenkin nuori ja kokematon joukkue, sillä sen keski-ikä huitelee 21,5 vuoden tietämillä.

Tästä syystä heinäkuussa vasta 26 vuotta mittariin saanut maalivahti Niilo Pussinen onkin jopa hieman yllättäen punanuttujen ikänestori ja samalla myös kokenein pelaaja, miehen vyöltä edustustasolta löytyvien 114 pelatun ja 191 puetun ottelun määrällään.

– Jos ikä ja kokemus ovat jotain tuoneet omaan tekemiseen, niin ainakin sen, että pyrin opettamaan nuorempia siitä, millä tavoin pukuhuoneessa, harjoituksissa, peleissä sekä pelireissuilla toimitaan ja käyttäydytään.

Ikä, kokemus ja samalla joukkueen sisältä kumpuava arvostus sekä valmennuksen luottamus kertovat niin ikään siitä, että Pussinen kuuluu käynnissä olevalla kiekkokaudella Titaanien kapteenistoon, vaikkei miehen pelipaitaan A-kirjainta olekaan ommeltu.

– Onhan se iso kunnia ja kieltämättä tuntui myös hyvältä kun kuulin, että minuun luotetaan niin paljon, jotta sain valinnan kapteenistoon – pyrin ennen kaikkea johtamaan muita esimerkin kautta ja toivottavasti erityisesti nuoremmat osaavat ottaa siitä oikealla tavalla koppia, ”Pussukka” sanailee.

Juuri Pussisen ja muun kapteeniston johtajuutta sekä suunnannäyttämistä Titaanit tällä haavaa totisesti tarvitsee, sillä pelit Suomi-sarjan runkosarjassa eivät alkua lukuunottamatta ole sujuneet tuloksellisesti niin, kuin kotkalaiset olivat suunnitelleet.

Vaikka punanuttujen sarjasijoitus oikeuttaakin (toim. huom. jutuntekohetkellä 12.) kellarikerroksessa majailuun, ei kotkalaisjoukkue ole millään muotoa heittänyt kirvestään kaivoon, vaan usko sille, että parempi huominen koittaa vielä, elää vahvana titaanimiehistön keskuudessa.

– Ei tässä vielä ole yhtikäs mitään menetetty, vaikka viime aikoina onkin tullut tilille enemmän tappioita kuin voittoja, naulaa myös punanuttuhäkkäri Pussinen.

– Kaikki on edelleen ihan omissa käsissämme, kunhan vain jatkossa parannamme peli-ilmettämme, alamme tehdä enemmän ja päästää vähemmän maaleja sekä voittaa pelejä.

Jääkiekossa luonnollisesti mennään joukkue edellä suurinpiirtein kaikessa ajattelussa ja juuri sellaiset joukkueet loppuviimeksi menestyvät, joissa jokainen sen jäsen puhaltaa yhteen sekä samaan hiileen.

Titaaniveskari Niilo Pussinen kuuluu eittämättä tähän joukkuepelaajan määritelmään, mutta tottahan toki mieheltä itseltään löytyy jokunen oma tavoite ja suoranainen unelmakin saavutettavaksi, ennen kuin on aika ripustaa kilpi ja räpylä lopullisesti naulaan.

– Henkilökohtaisena tavoitteena on tietenkin pelata jok’ikinen kerta mahdollisimman hyvin, kun komennus tolppien väliin tapahtuu, niin ja olisihan se oman uran kruunuksi aika hienoa Suomi-sarjan mestaruus voittaa.
 

Liitteet