Kotkassa perjantai-iltana ”paikallispeli” merkeissä vieraillut Hunters onnistui jo kolmannen kerran perättäin kampittamaan Titaanit ja viemään näin ollen nimiinsä Seiskatien herruuden kuluvan kauden osalta.
|
Eipä voi minkään, mutta niin se vain Seiskatien kruunattu herra tällä kaudella Suomi-sarjan runkosarjan osalta on Hunters. Porvoolaiset nimittäin sinetöivät keskinäisen paremmuutensa perjantai-iltana Vaasan Koulunäkki Areenalla, jossa isäntänä toiminut Titaanit joutui jälleen toteamaan ”rakkaan paikallisvastustajansa” paremmakseen, loppulukemien oltua todella tasaisen taiston päätteeksi mallia 2-5 (0-1, 1-2, 1-2).
Titaanit – Hunters 2-5 (0-1, 1-2, 1-2)
01:10 0-1 Elmo Aarnimetsä (Andre Linde, Oka Riissanen)
28:49 0-2 Juho Rantanen (Oka Riissanen, Vikke Terho)
30:53 1-2 Rene Hiekkataipale (Henri Saavalainen, Wilho Korpela) YV
34:04 1-3 Sampo Kettunen (Roope Markula, Miska Varjosaari) VoM
44:12 1-4 Roope Markula RL
50:43 2-4 Simo Kauppinen (Jaami Jokinen)
59:47 2-5 Eetu Matilainen (Elmo Aarnimetsä, Andre Linde) TM
Maalivahdit:
Titaanit – Niko Tammi 6+9+9= 24 torjuntaa (poissa 59:30-59:47)
Hunters – Benjamin Kallio 5+9+9= 23 torjuntaa
Jäähyt:
Titaanit 2 x 2min= 4min
Hunters 4 x 2min= 8min
Kauden kolmas Seiskatien herruustaisto noudatteli hyvin pitkälti samoja kaavoja, kuin mitä kaksi aiempaakin. Tosin nyt itse ottelu oli edeltäjiään huomattavasti tasaisempi, mutta siitä huolimatta Hunters oli lähestulkoon valovuoden edellä viimeistelytehokkuudessa Vaasan Koulunäkki Areenalla miteltyä ”paikalliskamppailua” isännöinneitä Titaaneita.
Sen myötä paikalle vaivautuneet 258 katsojaa saivatkin nähtäväkseen lopulta porvoolaisten selkeään 2-5-vierasvoittoon päättyneen taiston, joka ratkesi taas kerran jo hyvissä ajoin ennen päätössummerin soimista punanuttujen kannalta katsottuna kirvelevästi Huntersin nimiin.
– Hunters rankoi meitä jälleen virheistä todella rankalla kädellä, tokaisi Titaanien päävalmentaja Henri Holmström muutama tovi perjantai-iltaisen kahinan päättymisen jälkeen.
– Meidän pitäisi itsekin pystyä tekemään samalla tehokkuudella omista paikoistamme maaleja, mikäli haluaisimme tosissamme taistella näiden paikallispelien voitoista.
Totuuden nimissä on myönnettävä, että jos Titaanit olisi kyennyt samanlaiseen tehokkuuteen mitä porvoolaisvihulaisensa, olisivat kotkalaiset iskeneet suurin piirtein jokaisesta luomastaan kunnollisesta tekopaikasta kiekon Hunters-veskari Benjamin Kallion selän taakse, sillä sen verran vähiin isäntien luomat maalipaikat lopulta jäivät.
Hunters ei nimittäin antanut oikeastaan mitään ilmaiseksi omalla alueellaan vierailleille punanutuille, jotka tyytyivät näin ollen pääsääntöisesti laukomaan kiekkoa kohti vastapuolen veräjää kaikkialta muualta paitsi siitä kuuluisasta ykkössektorista.
– Kyllä meidän olisi pitänyt pystyä pistämään Hunters paljon enemmän pinteeseen, mutta heidän oli tänään aikasta helppoa puolustaa oman maalinedustansa niin tiiviiksi, ettei sinne ollut oikein mitään asiaa, Holmström tuumasi.
– Puskimme kiekollisina aivan liiaksi vastapuolen puolustajien syliin – emme liikuttaneet tarpeeksi pelivälinettä saati tehneet niitä asioita, joita olemme arjessa harjoitelleet.
Omaa kieltään Titaanien hivenen pehmeästäkin pelaamisesta kertoi se fakta, että kotkalaisille vihellettiin vasta pelin ensimmäinen rangaistus vajaat kolme minuuttia ennen täyttä aikaa, jollei sellaiseksi sitten lasketa ajassa 44:12 tuomittua rangaistuslaukausta, jonka kävi hetkeä myöhemmin muuttamassa tyylikkääksi 1-4-maaliksi Huntersin ykkössentteri Roope Markula.
– Se on totta kai hyvä asia, että pystyimme pelaamaan jäähyttömästi, ”Holle” aloitti, jatkaen kuitenkin samaan hengenvetoon:
– Toisaalta taas kertoneeko se [jäähyttömyys] sitten myös siitäkin, ettemme olleet riittävän läsnä fyysisessä pelaamisessa sekä kamppailutilanteissa taikka niissä paikoissa, kun kiekko pitäisi riistää vastustajalta.
– Yleensä rapatessa vähän roiskuu ja silloin kun ei rapata, niin ei myöskään roisku, punanuttupiiskuri mietiskeli.
”Joukkueena pelaamista pitää huomiselle parantaa”
Mitä itse otteluun tulee, onnistui vierailija ottamaan siitä ohjat käsiinsä jo pelin toisessa vaihdossa Andre Linden katkaistua Titaanien hyökkäyksen rakentelun keskialueella ja käännettyä sen jälkeen pelin suunnan nopeasti takaisin kotkalaisten puolustusalueelle.
Porvoolaisten nopean vastaiskun päätti lopulta komeaan maaliin punanutussa juniorina pelannut Elmo Aarnimetsä, joka sai kunnian täräyttää kumimuikun Linden tarjoilemasta poikittaissyötöstä ohi voimattoman titaanivahti Niko Tammen.
Kyseinen osuma jäi myös koko avauserän ainokaiseksi, sillä sen jälkeen kumpikin osapuoli kykeni pelaamaan sen verran tarkkaa puolustuspeliä, ettei vastustajalla ollut juurikaan kunnollisia mahdollisuuksia päästä kirjauttamaan merkintöjä toimitsijoiden ylläpitämiin tehotilastoihin.
Sama tarkka ja osin tunnesteleva meno jatkui hyvin pitkälti toisessa erässäkin, kunnes Titaanit teki todella pahan merkkausvirheen omalla alueellaan, eikä Hunters jättänyt sitä käyttämättä, vaan suurensi johtoasemaansa Juho Rantasen tökkäämällä 0-2-osumalla.
Punanuttujen onnistui kuitata kuitenkin varsin nopeasti vastapalloon, vieraiden hölmöiltyä väärän vaihdon seurauksena itsensä alivoimalle.
Kotkalaisten pakkopeli löysi kuin löysikin pienen hakemisen jälkeen oikeanlaisen sävelen, jonka myötä p-pisteiden väliin vapaaksi jäänyt Rene Hiekkataipale sai kunnian piiskata telkän pönttöön kilvellään tyhjää haroneen porvoolaiskassari Benjamin Kallion suureksi pettymykseksi.
Titaanien ilo ei kestänyt kuitenkaan kovin pitkään, sillä jälleen punanutut tötöilivät omalla alueella hyökkäykseen lähdössään, joka kostautui karuakin karummalla tavalla.
Titaanipuolustajan avausyritys kahden porvoolaiskarvaajan välistä päätyi lopulta kolmantena kohti tulleen Miska Varjosaaren ulottuville, joka hivenenkin onnen saattelemana onnistui syöttämään limpun Roope Markulalle.
Kiekon haltuunsa saatuaan Markula jakoi sen välittömästi Sampo Kettuselle, jolle jäi varsin helppo työ pamauttaa suoraan syötöstä titaanimaalin oikea yläpesä huutamaan hoosiannaa ja siirtää näin ollen Hunters taas kahden maalin karkumatkalle.
Kun vielä Kettusen maalin aikaan 34:04 alustanut Markula pääsi aika lailla 10 minuuttia myöhemmin sivaltamaan rangaistuslaukauksesta tilanteeksi jo 1-4, alkoi osa Vaasan Koulunäkki Areenan lehtereille saapuneista katsojista suunnistaa jo kohti parkkipaikkaa.
Vaikka Titaanit onnistuikin vielä kolmannen erän puolenvälin jälkimainingeissa kaventamaan Simo Kauppisen toimesta eron kahteen, ei punanuttujen pistepörssikunkun kauden 11. täysosuma saanut enää riittävän kovaa takaa-ajoliekkiä lepättämään kotkalaisten kamiinassa.
Tästä syystä porvoolaiset kykenivätkin kuluttamaan varsin kivuttomasti jäljelle jääneet vajaat 10 minuuttia pois digitaaleista sekä vielä aivan lopussa kaunistelemaan voittolukemiaan Eetu Matilaisen tyhjänä ammottaneeseen titaanirysään ampumalla 2-5-kihauksella.
Summerin soidessa voitiin siis todeta, että Hunters oli vienyt nimiinsä kuluvan kauden kolmannenkin ”paikallisottelun” sekä samalla sinetöinyt niin ikään itselleen Seiskatien herruuden.
– Peli oli mielestä varsin tasaista vääntöä, mutta me vain teimme liian monta kardinaalimunausta, joista Hunters pääsi kiittämään maalien muodossa, tiivisti Titaanien päävalmentaja Henri Holmström kupletin juonen.
Huntersin rangottua punanuttuja näiden tekemistä virheistä, pystyivät porvoolaiset myös vastavuoroisesti tekemään tyhjiksi Titaanien yritykset päästä edes kokeilemaan maalintekoa riittävän hyviltä tonteilta.
– Kiekon kanssa maalille meneminen ja siellä tekopaikkoja luominen sekä hyödyntäminen on ennen kaikkea asennepelaamista – silloin jos siitä [asenteesta] vähän uupuu, ei sinne maalinedustalle ole juurikaan menemistä, aivan kuten tänään nähtiin, tyytyi Holmström lakonisesti toteamaan.
Huolimatta siitä, että Seiskatien herruus luisui kuluvan kauden osalta Huntersin nimiin, on joukkueilla vielä yksi keskinäinen kohtaaminen edessä ja se pelataankin punanuttujen kostoaikeiden kannalta sopivasti jo vajaan 22 tunnin päästä Porvoossa.
Titaaneille tarjoutuu näin ollen oiva tilaisuus maksaa potut pottuina ”paikallisvihulaiselleen”, mutta se vaatii kyllä selkeää tasonnostoa lauantaille.
– Kolmannen erän työteliäisyys – heti kun painoimme vähän kaasua, saimme vastapuolen ajoittain vähän köysiinkin, listasi ”Holle” asioita, jotka kotkalaisten kannattaa ottaa huomiselle mukaan tämän illan ottelusta.
– Meidän pitää lisäksi pystyä liikuttamaan kiekkoa enemmän ja nopeammin, jotta pääsisimme omista ylös sekä pois Huntersin antaman paineen alta.
Lopuksi kotkalaiskäskyttäjä nasautti ilmoille ehkäpä sen tärkeimmän yksittäisen asian, jolla aina yhtä arvaamattomia kyläkahinoita viedään omiin nimiin – eli joukkuepelaamisen merkityksen.
– Joukkueena pelaamista pitää niin ikään huomiselle parantaa, sillä siitä ei tule yhtikäs mitään, mikäli yksi pelaaja kuljettaa kiekkoa omassa lavassaan 40 metriä jokaisessa vaihdossa ja neljä muuta vain katsoo vierestä mitä tuleman pitää, viestitti Holmström painavan ohjeistuksensa omalle miehistölleen.
Titaanien taistelu Suomi-sarjan runkosarjassa jatkuu heti huomenna lauantaina (4.2.), kun punanutut puolestaan matkustavat Porvooseen, jossa Kokonniemen jäähallissa majaansa pitävä Hunters isännöi kello 16:00 alkavaa jälkimmäistä back-to-back –koitosta.
Mikäli et lähde kannustamaan Titaaneita vierasvoittoon, voit seurata ottelun tapahtumia joko Leijonat.tv-palvelun tai Suomen Jääkiekkoliiton tulospalvelusivuston kautta.
|
