Rennon vaativa kaveri Heinolasta

17.6.2023

Rennon vaativa Max Walther aikoo päävalmentajan ominaisuudessa palauttaa Titaanit takaisin Suomi-sarjan pudotuspeleihin. © Tomi Autio – https://www.instagram.com/tomi_autio_media/
Rennon vaativa Max Walther aikoo päävalmentajan ominaisuudessa palauttaa Titaanit takaisin Suomi-sarjan pudotuspeleihin. © Tomi Autio – https://www.instagram.com/tomi_autio_media/

Viime kauden jälkeen yllättävänkin pitkään uutta päävalmentajaa metsästänyt Titaanit löysi viimein kesäkuun alussa haluamansa kaverin suomisarjamiehistönsä peräsimeen, Keuruun Mestis-valot kolmevuotisen seikkailun päätteeksi taakseen jättäneestä Max Waltherista.

Titaanit tiedotti kesäkuun 7. päivä solmineensa 1+1-vuotisen päävalmentajasopimuksen 26-vuotiaan Max Waltherin kanssa. Erityisesti kotkalaista ja miksei myös eteläkymenlaaksolaistakin kiekkoilua tarkemmin viime vuosina seuranneista varmasti moni kysyi mielessään, että kuka?

Annetaan siis herra Waltherin kuvailla itseään muutamalla painavalla lauseella.

– Olen tällainen rennon vaativa kaveri Heinolasta. Se ehkä kuvaa parhaiten itseäni ihmisenä ja valmentajana, uunituore punanuttupiiskuri letkauttaa.

– Kun pitää vaatia, sen totisesti teen – sitten taas kun työt on hoidettu, voimme kaikki rentoutua ja olen todella helposti lähestyttävä persoona.

Nykypäivän valmentajilla on kutakuinkin lajista riippumatta takana jonkinlainen pelaajaura koutsaamansa lajin parista. Sellainen löytyy myös Waltherilta, joskin se on harmittavan lyhyt, kiitos pelihommat lopettaneen käsivamman.

– Loukkasin käteni pelitilanteessa pahasti U16-ikäisenä ja kun siihen päälle siunaantui sitten vielä hoitovirhe, meni käsi lopulta siihen kuntoon, ettei sillä enää kilpaurheilua pystynyt harrastamaan, ”Mäkkäri” kertaa reilun 10 vuoden takaisia tapahtumia.

– Normielämässä sitä vastoin sen [käden] kanssa pärjää onneksi vallan mainiosti.

Vaikka Waltherin pelihommat päättyivätkin ennen aikojaan, ei nuori mies jäänyt todellakaan lepäilemään laakereillaan, vaan päätti lähes välittömästi ottaa härkää kiinni sarvista ja ruveta valmennuspuuhiin.

– Kun pelaamiseni loppui joulu-tammikuun vaihteessa kaudella 2011–2012, olin jo seuraavana syksynä mukana valmennushommissa Heinolan Kiekon junioreissa ja koutsasinkin sitten U12–U14-ikäluokkia seuraavien kolmen vuoden ajan, Walther sanailee.

Kasvattiseurassaan HeKissä alkaneeseen uuteen uraan tuli kuitenkin kolmisen vuotta kestänyt tauko armeijapalveluksen ja siviilitöiden seurauksena. Vaikkei Walther ollutkaan mukana seuratoiminnassa, ei se saanut hänen sisällään lepattamaan alkanutta valmentajan liekkiä kuitenkaan missään kohtaa sammumaan.

Sen myötä mies suuntasikin opiskeluiden perässä suomikiekon pyhimpään ja legendaarisimpaan paikkaan eli Vierumäelle, josta tarttui erinäisten tutkintojen ohella vyölle myös parivuotinen ajanjakso Lahden Pelicansin U16 Akatemia-miehistön vastuuluotsina.

– Armeija-aikana tuli pieni breikki valmennuspuuhiin, mutta olin kuitenkin kokoajan jollain lailla kosketuksissa lajin kanssa, ”Mäkkäri” kommentoi.

– Kansalaispalvelukseni loputtua suuntasin Suomen urheiluopistoon Vierumäelle opiskelemaan liikunnanohjauksen perustutkintoa sekä erikoistuin samalla valmennukseen, jonka ohella valmensin myös Pelicansin U16 Akatemia-joukkuetta Mestis-tasolla.

– Edellä mainitsemieni tutkintojen lisäksi olen suorittanut toissakaudella 2021–2022 Vierumäellä Suomen Jääkiekkoliiton NVK-koulutuksen ja tarkoitukseni on kouluttaa itseäni jatkossakin aina vain lisää, Walther alleviivaa.

”Se oli iso hyppy itselleni”

Pelicans-vuosien jälkeen Max Walther teki ensimmäisen peliliikkeensä valmennusurallaan, hyppäämällä lähes välittömästi niin sanotusti ”syvään päähän” sekä Mestis-junan kyytiin sarjan nuorimmaksi valmentajaksi.

Tukikohdaksi valikoitui Keuruu ja muutama vuosi aiemmin koko Suomen toiseksi korkeimman sarjatason mestaruuden nimiinsä vienyt KeuPa HT, jonka päävalmentajaksi kaudelle 2020–2021 nimitetty Tomas Westerlund tarvitsi itselleen tutun ja pätevän apumiehen keuruulaisten valmennusryhmään.

Vaikkei Waltherilla ollutkaan ennen KeuPa-pestiään alla edes yhden yhtä edustustasolla koutsattua ottelua, ei iso haaste häntä etukäteen liiemmin pelottanut.

– Tietenkin se oli iso hyppy itselleni lähteä 23-vuotiaana valmentamaan Mestis-joukkuetta, Walther myöntää.

– Joka tapauksessa se oli kaikkinensa todella onnistunut päätös sekä erittäin hieno matka, josta jäivät hyvät muistot ja opit mieleeni, vaikka koronaviruspandemia sekoittikin touhua erityisesti alussa erittäin paljon.

Walther ehti Keuruulla ollessaan työskennellä kahden pääpiiskurin alaisuudessa ja kokea joka kevät pudotuspelihuuman, sillä Westerlundin vetämänä KeuPa HT ylsi 4. sekä 5. sijalle, kun taas ”Ihmisten joukkuetta” kaudella 2022–2023 käskeneen Sami Ryhäsen johdolla sijoitus oli lopulta 7.

– Kolmivuotinen ajanjaksoni Keuruulla oli minulle erinomaisen kasvattava kokemus, jonka aikana pääsin imemään paljon arvokasta oppia joukkueidemme päävalmentajina toimineilta Tomasilta sekä Samilta, Walther kiittelee oppi-isiään.

– He antoivat kumpikin minun rauhassa rakentaa omaa identiteettiäni ja valmennusfilosofiaani – sain myös molemmilta paljon vastuuta sekä luvan lyödä asioita ihan käytäntöönkin saakka.

Edeltävän kauden päätyttyä Walther oli kuitenkin tullut siihen tulokseen, että on aika vaihtaa maisemaa ja lähteä oppimaan jotain uutta, joka luonnollisesti tarkoitti päävalmentajan pestiä jossakin toisessa kiekko-organisaatiossa sekä mahdollisesti myös sarjassa.

– Tarkoitukseni on kokoajan ollut kehittää itseäni määrätietoisesti ja päästä mahdollisimman pitkälle valmennushommien saralla, joten oli jopa ihan järkeenkäypää pudottautua sarjaporras alemmas suuremman vastuun perässä, ”Mäkkäri” perustelee päätöstään vaihtaa kirkkaat Mestis-valot Suomi-sarjan vastaaviin.

– Halusin kolmen vuoden Keuruun pestini jälkeen vähän uusia tuulia sekä samalla ihan jo luonnollisenakin jatkumona päästä toimimaan päävalmentajan ominaisuudessa joukkueen peräsimessä.

Seurahistorian nuorin päävalmentaja

Kuten todettua Max Waltherin tie vei lopulta Keuruulta aina Etelä-Kymenlaakson helmenä tunnettuun Kotkaan sekä Suomi-sarjassa viime kaudella 10. sijalle yltäneen Titaanien peräsimeen 1+1-vuotisen sopimuksen siivittämänä.

Kun punanutuista oltiin 26-vuotiaaseen luotsiin toukokuun lopulla yhteyksissä, ei hän joutunut kovinkaan pitkään puntaroimaan tarttuako tarjottuun mahdollisuuteen kiinni kaksin käsin.

– Tämä on itselleni hieno haaste – Kotka on minulle elämässä uusi kaupunki ja Titaanit uusi organisaatio, joten paljon tulee siis ”tavaraa sisään” tässä kesän sekä alkusyksyn aikana, mutta otan ne luonnollisesti avosylin vastaan, Walther hymyilee tyytyväisenä.

HK Titaanit ry:n puheenjohtajana toimivan Aapo Lampisen kanssa moneen otteeseen pitkään rupateltuaan sekä tutuiltaan Titaaneista kyseltyään ja taustakartoituksen tehtyään Walther oli aina vain varmempi siitä, että punanuttu on hänelle juuri se oikea juttu tässä vaiheessa valmennusuraa.

– Itselläni oli koko sen ajan hyvä tunne, mitä neuvotteluita valmennuspestistämme Titaanien seurajohdon kanssa kävin – pystyin alusta lähtien esittämään oikeanlaisia kysymyksiä seuran johtoportaalle ja he taas kykenivät hienosti haastamaan minua, punanuttupurren uusi luotsi toteaa.

– Ajatuksemme olivat kaikkinensa erittäin yhteneväisiä siitä, mitä Titaanit on nyt ja mitä se haluaa tulevaisuudessa olla.

Ei siis ole kovin suuri ihme, että Walther on alkavan kauden alla intoa täynnä, kuin se kuuluisa ilmapallo.

– Totta kai fiilikset ovat erittäin hyvät tulevan suomisarjasesongin suhteen ja samalla myös aika odottavaisetkin, ”Mäkkäri” myhäilee.

– Minulla ei ole kiire yhtikäs mihinkään, vaan pyrin keräämään reppuuni mahdollisimman paljon erilaisia kokemuksia ja paikkoja sekä poimimaan niistä ne parhaat opit mukaan ja antamaan aina kaikkeni sille organisaatiolle, jossa kulloinkin työskentelen.

Titaanileirissä ei uuden päävalmentajan valintaprosessin aikana liiemmin kavahdettu Waltherin nuorta 26 vuoden ikää, jolla heinolalaiskasvatti jakaa seurahistorian nuorimman pääpiiskurin tittelin yhdessä punanuttuja kausilla 1984–1986 silloisessa 2. divisioonassa ohjanneen Jorma Jyrkilän kanssa.

– Olin jo Mestiksessä koko sarjan nuorin valmentaja ja sitä tulen suurella todennäköisyydellä olemaan myös Suomi-sarjassa, joten itselleni asiassa ei ole mitään uutta, Walther naurahtaa.

– Aika tekee tässäkin asiassa tehtävänsä, jonka ansiosta tulen kyseisestä tittelistä vielä joskus pääsemään eroonkin.

Jalat, jalat, jalat...

Kotkassa on kautta aikojen osattu aina arvostaa urheilun saralla duunarimeininkiä sekä loppuun asti yrittämistä. Tuore titaanikoutsi kertookin haluavansa tulevan pelaajistonsa kykenevän noudattamaan varsin yksinkertaisia, mutta joukkuepelissä sitäkin tärkeämpiä ohjenuoria.

– Titaanit tulee alaisuudessani olemaan sitoutunut, energinen, loppuun asti taisteleva sekä vähän jopa aggressiivinen ryhmä ja uskonkin vakaasti siihen, että saamme kauden mittaan pikkuhiljaa pala palalta rakennettua kyseisenlaisen joukkueen, Max Walther paaluttaa.

– Tietenkin taitopelaajat ovat joukkueelle ja pelitavalle kultaakin kalliimpia, mutta itse olen aina tykännyt erityisesti duunariosaston miesten tekemästä raa’asta työstä, joka ei kovin usein tehopistesarakkeessa juurikaan näy.

Titaaneilla oli Waltherin sopimuksen kirjoitushetkellä julkaistuna kaikkinensa viisi pelaajasopimusta, joten nimiä tarvitaan vielä reilut parikymmentä kappaletta lisää, jotta voidaan alkaa puhua Titaanien kauden 2023–2024 suomisarjajoukkueesta.

Kunhan punanutut tässä pikkuhiljaa alkavat pudotella lisää sopimuksen tehneiden pelimiesten nimiä julkisuuteen sekä yhdessä seuran urheilu- ja valmennusjohdon kanssa katsomaan mille pelipaikoilla tarvitaan täydennystä, alkaa samalla myös pääpiiskuri Waltherille varmasti entistä kirkkaammin hahmottua se, millä pelitavalla Titaanit lähtee tavoittelemaan parannusta edeltävän sesongin sijoitukseensa.

– Tietysti haussa on joukkueelle selkeä ja toimiva pelitapa, jonka tulemmekin yhdessä pelaajiston kanssa rakentamaan sekä kehittämään hyvän roolituksen kautta niin pelaajia kuin pelaamistamme, ”Mäkkäri” selventää.

– Pelaajien kehittyminen ja pelaamisen kehittäminen, kun yleensä kulkevat aika käsi kädessä sen kanssa, että pystymme pitkässä juoksussa kääntämään pelejä omiin nimiimme ja sitä kautta menestymään sarjassa.

Jotta titaanikannattajat ja muutkin Suomi-sarjaa seuraavat tulisivat näkemään kaukalossa päävalmentajansa Waltherin lupaileman räväkän sekä loppuun saakka taistelevan miehistön, tullee jääharjoitusten alkaessa yksi erittäin ominainen asia jääkiekossa hyvinkin tutuksi punanuttujen pelaajistolle.

– Tulemme panostamaan paljon luisteluun ja tekemään sitä roppakaupalla niin harjoituksissa kuin peleissä – marraskuinen harjoitus tai peli pitää maistua ihan yhtä hyvältä, kuin mitä kauden alun sekä keväänkin karkelot, Walther tokaisee ykskantaan.

”Nauttikaa kesästä!”

Titaanien edeltävä kausi päättyi lopulta kovan kirivaihteen siivittämänä 10. sijaan, joka tiesi sitä, että pudotuspelejä ei Kotkassa pelattu, joskaan ei myöskään aina yhtä hermoja raastavia karsintakamppailuita.

Lienee siis sanomattakin selvää, että punanutut mielivät takaisin ylemmille sijoille Suomi-sarjassa, jotka oikeuttaisivat niihin ”kevään koviin peleihin”, joita varten aina koko pitkä kausi paiskitaan hommia niska limassa.

– Tottahan toki tulemme luomaan niin koko valmennuksen kuin muun taustaryhmänkin sekä pelaajiston voimin joukkueellemme tietyt tavoitteet, mihin me haluamme päästä, Titaanien päävalmentaja Max Walther toteaa.

– Pudotuspelipaikka on tietenkin hakusessa ja tämähän on kilpaurheilua, joten olisi mielestäni hölmöä sanoa, että lähtisimme tavoittelemaan jotain muuta kuin Suomi-sarjan mestaruutta.

Unelmia on tietysti hyvä aina olla, sillä muuten niitä ei ikinä saavuta, mutta samalla myös ripaus realismia on luonnollisesti aina paikallaan. Sen myöntää myös muitta mutkitta titaaniluotsi Waltherkin.

– Realistinen pitää totta kai olla, sillä siellä on keväällä kuitenkin vain yksi joukkue, jonka viimeinen pudotuspelitaisto päättyy voittoon, ”Mäkkäri” mietiskelee.

– Meidän pitää olla maltillisia asioiden suhteen, mutta samalla myös valmiita kääntämään ympäri jokainen eteemme osuva kivi sekä kanto, jotta menestyisimme ja pääsisimme keväällä mahdollisimman pitkälle.

Titaanien taistelu kohti pudotuspelejä ja niiden pääpalkintona killuvaa mestaruuspystiä alkaa aika tarkkaan elokuun alussa jäiden tullessa Kotkan harjoitusjäähalliin.

Omaan kotikaukaloonsa Vaasan Koulunäkki Areenalla punanutut pääsevät näillä näkymin kirmaamaan elokuun lopulla, mikäli kaikki sujuu keväällä käynnistyneen laattaremontin osalta suunnitelmien mukaisesti.

Tässä on siis vielä jokunen päivä ennen kuin jäät hyppäävät taas juomalaisesta kiekkokaukaloiden uumeniin, joten Titaanit komentoonsa ottaneella Max Waltherilla onkin varsin osuvat terveiset punanuttujen tekemisiä seuraaville sekä seuraa tukeville tahoille.

– Nauttikaa kesästä ja Suomenkin vihdoin vallanneesta lämmöstä eli rentoutukaa sekä latailkaa akkuja lomienne ja vapaidenne aikana, Kotkaan heinäkuun lopulla avovaimonsa ja lemmikkikissansa kanssa jalkautuva Walther evästää.

– Elokuusta lähtien aletaan sitten yhdessä lyödä puita uuniin ja mökää pönttöön sekä taistelemaan tietämme kohti kevään isoja pelejä!