Takana nousujohteinen syyskausi

24.12.2016

Nousujohteisen syyskauden pelannut Titaanit ei päävalmentajansa Mika Piispasen mukaan ole saavuttanut vielä yhtikäs mitään.
Nousujohteisen syyskauden pelannut Titaanit ei päävalmentajansa Mika Piispasen mukaan ole saavuttanut vielä yhtikäs mitään.

Yhdellä Suomi-sarjan keski-iältään nuorimmista joukkueista kuluvaan kiekkokauteen startannut Titaanit on hienoisten alkuvaikeuksien jälkeen todistanut kuuluvansa Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Punanuttujen meno on ollut kokoajan nousujohteista, jonka seurauksena kotkalaisten himoitsema paikka pudotuspeleissä on täyttä realismia kevääseen lähdettäessä.

Kuluvan vuoden toukukuun puolivälissä lopullisen sinetin Suomi-sarjaan paluulleen saanut Titaanit lähti ennakkoluulottomasti rakentamaan joukkuettaan samalla sapluunalla, kuin aiempinakin kausina, omavaraisuuteen luottaen.

Punanuttujen päävalmentajaksi värvätty Mika Piispanen saikin lopulta näppeihinsä todella motivoituneen ja työtä pelkäämättömän nuorekkaan ryhmän, jota 42-vuotias lappeenrantalainen lähti innolla muokkaamaan aisaparinsa Jori Sainion sekä maalivahtivalmennuksesta vastaavan Markku Innasen kanssa uuden sarjatason vaatimuksiin sopivaksi kokonaisuudeksi.

Tässä tempussa kyseinen koutsikolmikko on myös tähän mennessä varsin hienosti onnistunut, sillä Titaanit on alkakaudesta nähdyn opettelun jälkeen näyttänyt, ettei joukkue todellakaan ole täynnä mitään eilisen teeren poikia, vaikka siltä Suomi-sarjakokemusta liiemmin löydykään.

– Tiedostimme, että meillä oli sarjakauteen lähdettäessä kasassa yksi Suomi-sarjan kokemattomimmista joukkueista ja tulokset ovatkin olleet sen mukaisia, rupattelee Piispanen.

Vaikkei kokemusta saati rutiinia aivan muutamaa pelimiestä lukuunottamatta ollutkaan jaettavaksi, näki Piispanen pelaajiensa kovan harjoittelumotivaation sekä halun kehittyä tuottavan ennen pitkää ansaittua tulosta.

– Mikään ei ole valmentajan näkökulmasta parempi asia, kuin tietää, että sinulla on käsissäsi reilut 20 todella motivoitunutta pelaajaa, jotka haluavat kehittyä ja mennä urallaan eteenpäin, ”Pise” myhäilee tyytyväisenä.

Kuten olettaa saattoi, ei nuori punanuttumiehistö aivan heti levittänyt sarjan alussa siipiään ja lähtenyt kotkan lailla lentoon.

Varsinkin sarjan suurimman ennakkosuosikin, Imatran Ketterän, heti avauskierroksella tarjoilema ”tervetulotoivotus” oli omiaan muistuttamaan ihan jokaista kotkalaisjoukkueen jäsentä siitä, että Suomi-sarjassa mitään ei saa ilmaiseksi.

Ketterälle kärsityn rökäletappion jälkeen Titaanit kykeni kuitenkin pienin, mutta sitäkin vakaimmin askelin nousemaan omalle tasolleen ja onnistumisten sekä itseluottamuksen kasvamisen avulla parantamaan menoaan, kuin se kuuluisa sika juoksuaan.

– Prosessi on ollut niin pelillisesti kuin tuloksellisestikin nousujohteinen, Piispanen kommentoi ja jatkaa:

– Pelillisesti emme ole syyskauden aikana olleet ”heikoilla hangilla” oikeastaan kenenkään muun kuin Ketterän kanssa.

Suurimmat syyt sille, että punanuttujen tuloksenteko alkoi parantua ja pistepussi syys-lokakuun laihemman jakson jälkeen täyttyä, löytyvät Piispasen mukaan joukkueen päivittäisen tekemisen tasosta sekä siitä, että pelaajat kasvoivat Suomi-sarjan vaatimalle tasolle.

– Se lämmittää eritoten mieltä, että olemme vaikeinakin aikoina jaksaneet tehdä illasta toiseen hartiavoimin töitä ja sen [työnteon] mukanaan tuomia hedelmiä saimme marras-lokakuun aikana korjata, ”Pise” toteaa.

– Pelaajat ovat samalla kasvaneet tämän sarjan edellyttämälle tasolle ja näyttäneet, ettei meitä niin vain tönitä kumoon.

”Suurempia yllätyksiä ei ole eteen osunut”

Oman joukkueensa vahvuudet ja heikkoudet kesän kuivatreeneissä sekä elo-syyskuun harjoitusotteluiden aikana vuodatettujen hikipisaroiden avulla tuntemaan opetellut Titaanien päävalmentaja Mika Piispanen ei myönnä juuri minkään asian yllättäneen Suomi-sarjassa.

– Suomi-sarja on vastannut aika hyvin sitä, mitä osasinkin odottaa – urheilullisuus ja pelin taso ovat viimeisten vuosien aikana nousseet todella paljon, Piispanen sanailee rauhalliseen tyyliinsä.

– Se on yhä enenevissä määrin nuorten, urillaan eteenpäin pyrkivien, pelaajien sarja.

Piispasen mukaan sarjan tasoa ovat nostaneet entisestään kärkijoukkueiden kovat mielihalut pinota taateleita kasaan sen puolesta, että Mestis-portit aukeaminen olisi keväällä mahdollista.

– Suomi-sarjassa on monta joukkuetta, jotka tavoittelevat selkeästi nousua Mestikseen ja se jo itsessään antaa ulospäin hyvän kuvan siitä, ettei tällä tasolla enää pärjää, jollei tee tosissaan töitä menestymisen eteen, kotkalaiskäskyttäjä mietiskelee.

Nousuhalukkaiden Ketterän, JHT:n ja Pyryn lisäksi myös muutama muu joukkue on esittänyt todella vahvoja otteita. Varsinkin punanuttujen tavoin todella nuorella ja kokemattomalla ryhmällä liikenteessä oleva FPS on syytä mainita, sillä forssalaiset keikkuvat joulutauolla peräti 3. sijalla sarjataulukossa.

– Suurempia yllätyksiä ei ole eteen osunut, jollei sellaiseksi sitten laske jo ennakkoon vahvaksi tiedetyn ja entisestään lisää talven aikana vahvistuneen Ketterän ajoittaista ylivoimaisuutta, ”Pise” tokaisee.

– Myös FPS ansaitsee ison hatunnoston, sillä en heitä aivan kolmen parhaan sakkiin syksyllä laskenut.

– Forssassa on kasassa meidän tavoin nuori ja vähän kokemattomampi porukka, joten se on mielestäni hieno asia, että tällainenkin toiminta tuottaa tulosta, Piispanen aprikoi.

Jääkiekossa aina tasaisin väliajoin puheenaiheeksi nouseva tuomaritoiminta kerää titaaniluotsin taholta kiitosta.

Vaikkei Piispanen ole kuluneen syksynkään aikana aina täysin samaa mieltä oikeudenjakajien tuomioista, on miehen mielestä todella tärkeää, että kaukalossa viilettävän ”kolmannen joukkueen” kanssa pystyy oikeasti puhumaan asioista.

– Totta kai jokaiselle sarjatasolle mahtuu valmentajien mielestä hyviä ja huonoja tuomareita – sama fakta pätee myös Suomi-sarjassa, Piispanen tuumii ja jatkaa:

– Sitä arvostan Suomi-sarjan tuomaritoiminnassa kuitenkin todella paljon, että heidän kanssa pystyy pelin aikana ihan oikeasti keskustelemaan ja esittämään omia näkemyksiään.

– Se [keskusteluyhteys] jos mikä on iso asia, sillä se on mielestäni ainut tapa viedä tätä hommaa eteenpäin.

Tyytyväisyys tappaa kehityksen

Titaanien vahvuudet olivat sarjaan lähdettäessä varsin hyvin selvillä – kovakuntoinen, vahvaan luisteluun ja pelitempoon luottanut kotkalaismiehistö pyrki paineistamalla sekä nopealla pelin kääntämisellä aiheuttamaan harmaita hiuksia vastustajilleen.

Näissä päämäärissä Titaanit on myös onnistunut, sillä punanutut ovat suuressa osassa pelaamistaan peleistä olleet selkeästi aktiivisempi ja hallitsevampi osapuoli kaukalossa.

– Olemme pystyneet fysiikallamme ja liikkumisellamme hallitsemaan pelejä, myöntää Titaanien päävalmentaja Mika Piispanen.

Pelkkä fyysinen puoli ei kuitenkaan pitkässä juoksussa riitä enää Suomi-sarjassa, vaan myös muiden pelin osa-alueiden taitaminen ovat tuikitärkeissä rooleissa otteluiden voittotaisteluita käytäessä.

Juuri niissä muissa asioissa punanutut antoivat etenkin syksyllä liikaa tasoitusta, luovuttamalla aivan liian helposti pisteitä vastustajilleen joko tehottoman viimeistelyn tai kardinaalimunausten ansiosta.

– Henkilökohtaisten virheiden määrä on pienentynyt oleellisesti ja tehokkuus maalintekotilanteissa on kasvanut selkeästi alkukauteen verrattuna, sanoo Piispanen.

Yksi silmiinpistävä juttu Titaanien pelaamisen parantamisessa on se, etteivät kotkalaiset enää poimi peleissä suuria määriä rangaistuksia – synti, joka varsinkin sarjan alussa söi kamppailuiden aikana suuresti punanuttujen voimavaroja.

– Myös jäähymäärät ovat pienentyneet selkeästi ja vastavuoroisesti alivoimapelaaminen on parantunut, luettelee Piispanen ylpeänä pelaajistonsa saavutuksia.

– Ylimääräinen mailalla hakkaaminen, koukkiminen etc. jäivät pois, kun opimme pelaamaan ja puolustamaan sarjan edellyttämällä tasolla.

Edellä mainittujen petrausten ja oman perustason yhdistelmän myötä Titaanien onnistui aloittaa marraskuun alussa komea nousu kellarikerroksesta kohti kirkkaampia saleja.

– Nämä kaikki pelin eri osa-alueet muodostavat sen yhtälön, jonka myötä tuloksentekomme on selkeästi parantunut sitten sarjan alun, ”Pise” iloitsee.

Parannettavaa kuitenkin löytyy vielä rutkasti, sillä tyytyväisyys tappaa tunnetusti kehityksen. Vaikka Titaanien peruspelaaminen onkin erittäin hyvin balanssissa ja tulosta syntyy, olisi siihen saatavissa vielä aimoa annos lisää terävyyttä muutamalla erittäin olennaisella säätökeinolla.

Yksi selkeästi parannusta vaativista asioista on ylivoimapelaaminen, joka ei sanalla sanoen ole ollut syyskauden aikana sellaista, että sen avulla voitaisiin pelejä voittaa. Titaanit onkin yksi Suomi-sarjan heikoimmista pakkopelin pyörittäjistä ja täysin syystä.

– Pelaamme mielestäni liian hidasta ylivoimaa – kiekkoa pitäisi pystyä liikuttamaan selkeästi nopeammin ja sillä tavoin pilkkoa vastustajan alivoima, jotta maalipaikkoja syntyisi, Piispanen selventää omaa näkokantaansa.

– Olemme tästä aiheesta joukkueen kanssa puhuneet ja ylivoimapelaamisen parantaminen tuleekin olemaan yksi isoista painopistealueistamme kevään osalta.

Tämän lisäksi punanuttujen ”korjauslistalta” löytyy eräs menestyvän joukkueen kulmakivistä – tasaisuuden saaminen otteisiin päivästä, pelistä tai kulloisestakin tilanteesta huolimatta.

Titaanit pelasi syksyllä monia otteluita, joissa se saattoi pelata voittavaa jääkiekkoa 40 minuuttia, mutta hassata yhden heikon erän tai jopa lyhyemmänkin ajanjakson aikana kaikki pisteet vastapuolen laariin.

Sama vitsaus koski perättäisinä päivinä pelattuja otteluita ja erityisesti niin, että Titaanit oli ensiksi mitellyt kotiareenallaan kovan sekä tunnepitoisen taiston, jonka jälkeen seuraavaksi edessä ollut peli vieraissa meni järjestään täysin plörinäksi.

– Otteidet heilahtelut ihan jo pelien sisällä pitäisi saada jäämään pois, mikäli tahdomme jatkaa pelaamista vielä runkosarjan jälkeenkin, toteaa titaanipiiskuri Piispanen.

– Sen lisäksi perättäisten päivien pelien tasoissa ei voi tulla isoja heilahduksia suuntaan tai toiseen – tasaisuus pitäisi siis löytää, mutta sekin varmasti tulee kokemuksen myötä sieltä esiin.

Luottavaisin mielin kevättä kohti

Joulukuun 17. päivä Naantalista hakemansa täyden kolmen sarjapisteen potin myötä hyvillä fiiliksillä kolme viikkoa kestävän joulutauon viettoon siirtynyt Titaanit pääsee lähtemään kevään karkeloihin juuri siltä paikalta, millä kotkalaiset haluavat minimissään runkosarjan päätteeksikin majailla eli 8. sijalta.

Sen kova syyskausi kuitenkin jo osoitti, että pelkästään toivomalla kyseinen päämäärä ei tule toteutumaan, vaan työnteon tulee jatkua sekä entisestään tiivistyä, mitä lähemmäs runkosarjan loppuratkaisuja mennään.

Titaanileirissä tämänhetkinen sijoitus otettiin totta kai ilolla vastaan, sillä se pönkitti entisestään hyvän pelillisen suunnan löytäneen kotkalaisjoukkueen itseluottamusta sekä uskoa omiin kykyihin.

– Oikeastaan paljon parempaa lähtökohtaa kevätkautta silmällä pitäen emme oikein voineet edes toivoa, mutta se pitää silti edelleen muistaa, että mitään emme kuitenkaan ole vielä saavuttaneet, paaluttaa Titaanien päävalmentaja Mika Piispanen.

– Henkisesti oli joka tapauksessa erittäin iso asia huomata, että päämääräksemme kauden alussa asettama pudotuspelipaikka on kuin onkin meille ihan realistinen tavoite.

Jotta punanuttujen pelit jatkuvat helmikuun lopulla muualla kuin rantapallojen kanssa neppaillessa, on joukkueen fokuksen pysyttävä visusti pelkään olennaisessa – omassa tekemisessä ja harjoittelussa. Haihatteluille ei tässä kohtaa kiihkeintä kiekkokautta ole ensinnäkään varaa.

– Pelejä ei enää runkosarjan osalta ole paljon jäljellä, joten se vaatii meiltä ihan jokaisen pelaajan osalta maksimaalisen suoritustason irti saamisen yksittäisissäkin otteluissa, ”Pise” naulaa.

Kolmeviikkoisen joulutauon aikana Titaanit pyrkii tasapainottamaan tekemisensä laadukkaan harjoittelun, SaiPan A-nuoria vastaan miteltävän harjoitusottelun ja sopivan lepomäärän avulla niin täydelliseen minttiin, jotta kotkalaisjoukkueen energiavarastot olisivat täpötäynnä sekä mieli kirkas, kun tuikitärkeistä sarjapisteistä aletaan jälleen tammikuussa pelata.

– Tarkoituksemme on tauon aikana rytmittää harjoittelu ja lepo sopivaan balanssiin, jotta latauksemme olisi todella kova tosipelien pyörähtäessä käyntiin, uskoo Piispanen.

– Perinteinen loppusyksyn vitsaus eli rutiininomaisuus jää kevään korvilla varmasti taas otteista pois, jonka myötä meidän tulee olla välittömästi valmiita puristamaan itsestämme kaikki mahdollinen irti!