Titaanit sai enemmän, kuin oikeasti edes ansaitsi

12.2.2017

D-Kiekko oli ratkaisevan potkun verran punanuttujen edellä sunnuntai-iltana Jyväskylässä mitellyssä runkosarjakoitoksessa.
D-Kiekko oli ratkaisevan potkun verran punanuttujen edellä sunnuntai-iltana Jyväskylässä mitellyssä runkosarjakoitoksessa.

Titaanit kärsi toisen perättäisen tappionsa Suomi-sarjan runkosarjassa. Jyväskylässä miteltyä sunnuntai-illan kamppailua isännöinyt D-Kiekko oli selvästi vieraitaan halukkaampi taistelemaan ottelun voitosta ja sen kotijoukkue lopulta myös täysin ansaitusti itselleen nappasi, joskin punanuttujen kolmannen erän lopun piristymisen myötä vasta jatkoajan jälkeen maalein 4-3 (1-0, 1-1, 1-2, 1-0).

D-Kiekko – Titaanit 4-3 ja (1-0, 1-1, 1-2, 1-0)

19:15 1-0 Taneli Lappalainen (Jalmari Salila, Juuso Sainpalo)
21:57 1-1 Roope Lantta (Elmeri Kotro, Juho Luukkonen)
22:06 2-1 Antti Heikkilä
52:02 3-1 Mikko Sairanen (Ville Paulasuo, Ville Hakala)
52:13 3-2 Roope Lantta (Juho Luukkonen, Elmeri Kotro)
55:36 3-3 Markus Salminen (Roope Lantta, Elmeri Kotro)

60:17 4-3 Juho Nyman (Olli Muittari, Aku Palsola) TV VoM

Maalivahdit:

D-Kiekko – Tuomas Hautakangas 9+15+14+0= 38 torjuntaa
Titaanit – Niilo Pussinen 16+13+9+0= 38 torjuntaa

Jäähyt:

D-Kiekko 1 x 2min= 2min
Titaanit 3 x 2min= 6min

Luulotauti ja sen mukana aina tuleva puolivaloilla pelaaminen on yksi suurimmista jääkiekkojoukkueen vitsauksista. Kun lähdet peliin tekemään asioita puolittain, ei siitä yleensä kovinkaan hyvää lopputulosta seuraa.

Titaanit sai tästä jo toisen kerran perättäin kirvelevän ”korvatillikan”, vierailtuaan sunnuntaina Jyväskylän Synergia-areenalla majaansa pitävän sekä sarjapaikkansa puolesta edelleen tappelevan D-Kiekon luona.

Reilun kolmen tunnin linja-automatka oli mitä ilmeisimmin imenyt kotkalaisista viimeiset pudotuspelipaikan varmistumisen jälkeen jäljelle jääneet mehut sekä vähäisetkin menohalut – kaukalossa nimittäin nähtiin ehkäpä yksi koko kuluvan kauden heikoimmista titaaniesityksistä.

Kotkalaisia ei tuntunut kiinnostavan edes vähää alusta oman pelisysteemin mukaan pelaaminen saati kropan likoon laittaminen, sillä niin aneemista oli punanuttujen meno lähestulkoon koko 60 minuutin ja 17 sekunnin ajan, mitä kamppailu kokonaisuudessaan kesti.

Kotijoukkue D-Kiekko pisti sitä vastoin edellisiltana Huntersille kärsimänsä rökäletappion jälkeen parastaan pöytään ja sai vieraansa ajoittain näyttämään aivan täydeltä harrastetason pubijengiltä.

Titaanien ainut pelastus ottelun aikana oli maalivahti Niilo Pussinen, joka esitti jokaisessa erässä tukun loistotorjuntoja ja ryösti useaan otteeseen isänniltä jo varmalta näyttäneen täysosuman.

Aivan kaikkea Pussisenkaan ei yksin kyennyt tekemään, jonka myötä D-Kiekko onnistui kampittamaan punanutut jäänpintaan lopulta heti jatkoajan alkajaiksi, kun Juho Nyman pääsi viimeistelmään 4-3-voitto-osuman Olli Muittarin tarjoilemasta poikittaissyötöstä.

Tappio luonnollisesti korpesi Titaanien päävalmentaja Mika Piispasta, joka oli jo kahina ensimmäisellä erätauolla antanut äänijänteidensä laulaa sulosäveliä pelaajiensa korvakäytäviin.

– Kysyin joukkueelta ihan suoraan pelin päättymisen jälkeen onko sen maha jo täynnä, sillä sellaisen kuvan pelaaamisestamme tällä hetkellä saa, Piispanen jyrisi.

Piispasen mieltä kaihersi eritoten se, että niin edeltävän sunnuntain kotitappio Kiekkokoplalle, kuin nyt saman kohtalon kotkalaisille tarjoillut Jyväskylän taisto merkitsivät sitä, että mahdollisuudet sijoituksen parantamiseen ennen runkosarjan päätöstä hupenivat lähes minimiin.

– Tuntuu siltä, ettei pelaajille ole kovin paljon väliä sillä onnistummeko me vielä parantamaan sijoitustamme sarjataulukossa vaiko emme, titaanipiiskuri murahti tyytymättömänä.

– Vaikka runkosarjapelit käyvätkin vähiin, on kautemme vielä pahasti kesken. Sen takia luulisi, että pelaajien nälkä vain entisestään kasvaisi, kun pudotuspelit ovat jo ovella.

Titaanit sai enemmän, kuin oikeasti edes ansaitsi

Ottelun avauserä oli kauttaaltaan kotijoukkueen hallintaa, mutta maaliin asti D-Kiekko ei pelivälinettä muutamista laatutonteista huolimatta onnistunut hurjasti taistelluta titaanivahti Niilo Pussista ohittamaan.

Titaanit sitä vastoin ei saanut luotua edes kunnollisia hyökkäyksiä saati painetta isäntiensä kenttäpäätyyn, jonka ansiosta D-rysällä päivystänyt Tuomas Hautakangas sai seurata kamppailun kehittymistä suhteellisen levollisin mielin.

Oikeastaan koko ensimmäisen kaksikymppisen ainoa Hautakangasta säikäyttänyt tilanne nähtiin viimeisellä minuutilla, kun Titaanien kakkosvitja sahasi näyttävän syöttöyhdistelmän päätteeksi tyhjän veräjän Marko Puhakalle, mutta jollain ihmeen ilveellä tämä sai sudittua kumimuikun täysin ohi nuotan.

Puhakan hassista seurannut vastahyökkäys poiki sitä vastoin taiston avausmaalin.

Linjatuomarin kamppaamaksi joutunut titaanipuolustaja Markus Salminen ei nimittäin ehtinyt kunnolla paikkaamaan pakkiparinsa nousua ja sen myötä puolittaiseen läpiajoon karannut D-Kiekon Taneli Lappalainen onnistui niittaamaan limpun ohi Pussisen.

Tauolla piiskurinsa sanansäilää maistelemaan päässyt Titaanit osoitti hetkittäisen piristymisen merkkejä toisen erän alkajaisiksi, kun kapteeni Roope Lantta sai laituriensa vahvan päätyrouhinnan seurauksena tulittaa täysin vapaasti pelin tasoihin.

Vieraiden ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä D-Kiekko siirtyi uudemman kerran johtoon suoraan keskialoituksesta lähteneestä hyökkäyksestä.

Viivan päällä kikkailleelta punanutulta takaapäin kiekon lavasta ryöstänyt Antti Heikkilä syöksähti samoilla höyryillä läpi ja veivasi Pussisen näyttävästi kahville.

2-1-maalin jälkeen peli alkoi aaltoilla entistä tiuhemmin päästä päähän ja se tarjosi niin D-Kiekon Tuomas Hautakankaalle kuin Titaanien Niilo Pussiselle paikan nousta parrasvaloihin.

Kumpikin joukkue kun tuntui onnistuvat aina omalla hyökkäysvuorollaan luomaan yhden hyvän tekopaikan, josta kiekko yleensä olisi pitänyt toimittaa varmasti verkon perukoille.

Nyt niin ei kuitenkaan käynyt, sillä maalivahtiduon komeat torjunnat ja vastavuoroisesti etenkin punanuttujen lepsut ratkaisut ”taponpaikoissa” vesittivät lisäosumien synnyn järjestelmällisesti kerta toisensa jälkeen.

Punanuttujen päävalmentaja Mika Piispanen totesikin suorasanaisesti saman tehottomuuden jatkuneen, kuin joukkueen edeltävässäkin ottelussa.

– Meillä oli tänäänkin ihan riittävä mäårä tekopaikkoja suuren maalimäärän takomiseen, mutta nyt näyttää pitkästä aikaa taas siltä, että tarvitsemme tuhottomasti mahdollisuuksia edes yhden osuman tekemiseen, Piispanen manasi.

– Ehkä sekin sitten juontaa juurensa juuri siihen, että mahamme tuntuvat olevan liian täynnä.

Joukkueiden takoessa päitään vastapuolen veskariin, hupeni peliaika Synergia-areenan digitaaleista titaaninäkökulmasta katsottuna uhkaavasti kohti loppuaan.

Mitä ilmeisimmin kotkalaisetkin havaitsivat tämän, sillä kamppailun kolmannessa erässä oli havaittavissa jo selkeästi enemmän viitteitä siitä, mihin Titaanit normaalina päivänään pystyy.

Pelin painopiste siirtyi aina vain tukevammin kotijoukkueen maalin tuntumaan, mutta kunnollisille tekopaikoille yhtä Kalle Kolehmaisen rystyllä ampumaa tolppakutia lähemmäs punanutut eivät kuitenkaan päässeet.

D-Kiekko taas onnistui hyökkäämään oikeastaan kerran kunnolla vastaan ja se kannatti, sillä Mikko Sairanen sai kunnian nostaa kädet kohti kattoa ajassa 52:02 syntyneen 3-1-osuman myötä.

Jos olivat jyväskyläläiset päässeet toisessa erässä kuittaamaan Titaanien osuman heti seuraavaan vaihtoon, niin nyt oli puolestaan kotkalaisten vuoro.

Titaanien onnistui nimittäin kaventaa ero jälleen yhteen maaliin vain 11 sekuntia Sairasen osumasta, kun selkeästi parhaana kokonaisuutena esiintynyt troika Lantta petasi paikan sen keskusmiehelle, joka pääsi merkitsemään nimensä toistamiseen maalintekijöiden vihkoon.

Lantan omilleen antama esimerkki näytti vihdoin ja viimein sytyttävän muunkin joukkueen metsästämään tosissaan tasoitusta, sillä Titaanit myllytti vaihdosta toiseen hurjalla volyymilla kiekkoa kohti D-Kiekon uunia suojannutta Tuomas Hautakangasta.

Lähimmäksi tasoitusta ehti päästä, jo näyttävästi koko D-viisikon läpi kiekon kanssa purjehtinut Elmeri Kotro, joka ei harhautuksen päätteeksi kuitenkaan onnistunut nostamaan laattaa häkkiin.

Kotron epäonnistuminen kääntyi lopulta iloksi vain muutamaa hassua sekuntia myöhemmin, kun mies syötti pelivälineen Roope Lantalle, joka taas jatkoi sen viivassa lapa pystyssä päivystäneelle Markus Salmiselle.

Salminen ei enää ottanutkaan vulkaanista kuminpalasta haltuunsa, vaan pamautti suoraan syötöstä jäitä pitkin kovan kudin, joka värisytti rajusti kotijoukkueen veräjän alarautaa 3-3-tasoituksen merkiksi.

Illan kolmas punanuttuosuma meinasi saada seuraavissa vaihdoissa välitöntä seuraa, sillä Titaanit haki hurjalla vimmalla voittomaalia, sen teossa kuitenkaan onnistumatta.

D-Kiekon selvittyä kotkalaisten kovimman paineen alta kuivin jaloin pois, tarjoutui isännille vielä yksi sauma pelin naulaamiseen jo normaalin peliajan puitteissa Jesse Peltosen koukattua itsensä rangaistujen penkille.

Titaanit kuitenkin tappoi kylmänviileästi lähes koko kaksiminuuttisen pois kellosta ja luuli sen myötä jo selvinneensä jatkoajalle.

Jyväskyläläiset olivat kuitenkin toista mieltä ja pelasivat vielä yhden tuhannen taalan tontin Joni Kumpulaiselle, mutta Niilo Pussinen käytännössä ryösti D-hyökkääjän venyttämällä patjansa aivan tyhjästä kiekon tielle.

Pussisen maaginen torjunta pelasti Titaaneille yhden pisteen, joka jäikin lopulta puolivillaisen illan ainoaksi ilonaiheeksi.

D-Kiekko värkkäsi nimittäin heti jatkoajan alkuun punanuttujen liiallisen hyökkäysinnon seurauksena tekopaikan Juho Nymanille, joka ei sitten enää jättänyt Pussiselle mitään mahdollisuuksia torjuntaan ja näin ollen voitto kirjattiin isäntien nimiin jatkoajan jälkeen maalein 4-3.

Titaanien päävalmentaja Mika Piispanen ei lähtenyt liiemmin ruotimaan syitä joukkueensa toiseen perättäiseen heikohkoon peliesitykseen. Sen punanuttupiiskuri kuitenkin teki selväksi, etteivät kotkalaiset ainakaan energiavarastojen vähyyteen peliä hävinneet.

– Tappiomme ei tosiaankaan johtunut siitä, että olisimme olleet väsyneitä, vaan D-Kiekko oli yksinkertaisesti tänään meitä nälkäisempi, ”Pise” tokaisi.

– Ehkäpä tämä oli sitten taas niitä mentaalipuolen juttuja – joukkue ilmeisesti kokee, ettei yksittäisellä pelillä ole enää niin suurta merkitystä, kun tavoitteena ollut paikka pudotuspeleissä on jo saavutettu.

Vaikka pudotuspelipaikka onkin jo varma, ei se tosiaankaan saisi olla syy siihen, ettei töiden paiskiminen enää kiinnosta. Mikäli sama tahti jatkuu myös runkosarjan päätösviikon koitoksissa, voi Titaanit yhtä hyvin jättää pudotuspelitkin pelaamatta, sillä sen myötä niistäkään ei ole tulossa kuin korkeintaan paha mieli.

– Tulevan viikon aikana meidän pitää pistää nuoli sojottamaan ehdottomasti täysin päinvastaiseen suuntaan ja saada sen avulla hyvä päätös runkosarjalle, viestitti Piispanen joukkueensa suuntaan.

– Tärkeintä ja samalla haastavinta on nyt saada oma pelaamisemme jälleen sille hyvälle tasolle, millä se vielä pari viikkoa takaperin oli.

Kahdesta perättäisestä tappiosta huolimatta Titaaneilla on vielä hento oljenkorsi Kooveen ohittamiseen sarjataulukossa. Se kuitenkin vaatii sitä, että punanutut iskevät niin Pyryn kuin Riemunkin kanveesiin ja samalla tamperelaiset kärsivät omissa jäljellä olevissa otteluissaan tappiot S-Kiekolle sekä JHT:lle.

– Sarjataulukon katselun voimme nyt surutta jättää muille ja keskittyä kautta linjan oman tekemisemme parantamiseen, tuhahti Piispanen loppukaneetiksi.

Ottelun maalikooste on katsottavissa D-Kiekon Youtube-kanavalta.

Titaanien taistelu Suomi-sarjan runkosarjassa jatkuu ensi viikon lauantaina (18.2.), kun punanuttujen vieraaksi Kotkaan saapuu Nokian Pyry.

Ottelu alkaa Ilona Areenalla kello 17:00 – liput kamppailuun maksavat 8 ja 5 euroa.

TERVETULOA KANNUSTAMAAN PUNANUTUT KOTIVOITTOON!